Keski-Suomen kolmas kulttuurifoorumi järjestettiin Multialla Sinervän koululla torstaina 3.9.2026. Tilaisuus kokosi alueen kuntien kulttuurityöntekijät ja seurat keskustelemaan alueellisen yhteistyön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Päivän aikana osallistujat jakoivat kokemuksiaan siitä, miten yhteistyö näyttäytyy Keski-Suomessa ja millaista sen anti on parhaimmillaan, mitä kompastuskiviä on tullut vastaan matkan varrella sekä kuinka sopeutua älykkäästi lähitulevaisuuden murroksiin.
Järjestöt elävöittävät kuntien kulttuurielämää
Keski-Suomen kunnissa järjestetään kulttuuripalveluita toimivasti eri tavoin: osa kunnista tuottaa palvelut omilla resursseillaan, toiset osallistavat paikallisia seuroja toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Paikalliset järjestöt mahdollistavat kunnissa harrastustoimintaa, leirejä ja kerhoja, luovat omatoimisesti kulutettavia sisältöjä, järjestävät tapahtumia ja ylläpitävät siihen tarvittavaa osaamista kursseilla ja harjoituksilla. Vierailevat konsertit, näyttelyt ja esiintyjät vastaanotetaan ilomielin, ja kausiluontoinen toiminta saa paikallisia osallistujia aktivoitumaan.
Tilaisuudessa kuultiin inspiroivia esimerkkejä siitä, miten järjestöjen aktiivisuus elävöittää kuntaa ja laajentaa tarjontaa ympärivuotiseksi. Puheenvuoroissa tuotiin esille erilaisia toimintaympäristöjä, jaettiin kokemuksia eri kokoisten kuntien, Uuraisten ja Petäjäveden, kulttuuritoiminnan toteuttamisesta kumppanuusajatuksen ja Kulttuurin ystävät -yhdistyksen kautta.
Tilaisuudessa käytiin läpi myös Pihlajaveden Erämaapäivät -tapahtuman onnistunutta toteutusta ja Multian seurayhtymän tilannekatsausta, jossa kartoitettiin seurojen yhteistyömallin mahdollisuuksia keväällä 2026. Puheenvuoroista saatiin oppia siitä, millaista yhteistä tahtoa, struktuuria ja henkilöresursseja onnistuminen vaatii.
Nämä kaikki laajentavat omalla roolillaan kuntien kulttuuritarjontaa. Tarjonta palvelee paikallisten kulttuurinjanoa ja houkuttelee kävijöitä sekä lähikunnista että kauempaa Suomesta ja ulkomailta. Paikkakunnalle väkeä vetävät kulttuurivetonaulat vievät viestiä kauaskin ja tuovat toivottua elämää.
Monia tapoja onnistua
Keuruun kaupunginjohtaja Janne Teeriaho mainitsi foorumin paneelikeskustelussa kuntien piipahdusvoiman, joka toimii kävijöitä houkuttelevana tekijänä ja luo pohjaa Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkisen lanseeraamalle lumovoimalle.
Kunnan koko ei ole suoraan verrannollinen aktiivisuuteen ja tarjontaan, vaan ne muotoutuvat olemassa olevien toimintatapojen, osallistumisen ja resurssien perusteella. Esimerkiksi Petäjävesi tuottaa omat kulttuuripalvelunsa kulttuurituottajan avulla, ja Jämsä kannustaa yhdistyksiä avustuksilla järjestämään toimintaa.
Myös kuntarajoja ylittävää toimintaa ylläpidetään: esimerkiksi seudullinen lastenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta toteuttaa kulttuuriaktiviteetteja Keski-Suomessa 10 eri kunnan alueella. Toimintaympäristö muuntautuu tilanteen mukaan, ja toimintamallit toimivat vahvana kivijalkana.
Kunta ei ole mitään ilman kulttuuria
Mitä oivalluksia tilaisuudesta voisi kiteyttää? Ainakin sen, että lähitulevaisuudessa on tärkeää, että kunnat tukevat päätöksenteossa ja linjauksissaan kulttuuripalveluiden jatkuvuutta ja tunnistavat niiden moniulotteiset vaikutukset.
Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen korosti kulttuurin keskeistä roolia kuntataloudessa: monipuolinen tarjonta luo pito- ja lumovoimaa, mutta se edellyttää kulttuurimyönteisen ilmapiirin ylläpitoa.
– Kunta ilman kulttuuria ei ole mitään, Mäkinen tiivisti.
Kuntien omat tapahtumat osallistavat paikallisia yhdistyksiä, yhdistävät kuntalaisia ja vahvistavat paikallisidentiteettiä kulttuurin keinoin. Tällaiset tilaisuudet tuovat helposti toteutettavan yhteistyön kautta elämää, kuten Pasi Saarinen toi esille tänä vuonna juhlittavan Saarijärven 160-vuotisjuhlavuoden seurayhteistyön kautta.
Ajankohtaiseksi teemaksi nousi myös älykäs sopeutuminen. Muutokset yhdistysten avustuksissa ja rahoitusmalleissa, henkilösidonnaisuus sekä vähenevä aktiivisuus on tiedostettava. Järjestöjen tuoma lisä kulttuurikentälle perustuu usein osa-aikatyöhön tai vapaaehtoisuuteen, jota tehdään aidosta halusta osallistua palveluiden tuottamiseen. Yhteinen tahtotila ja toimiva yhteistyö kantavat pitkälle, mutta eivät korvaa tarvittavia resursseja tai kata kaikkia kuluja.
Hyvänä esimerkkinä toiminnan mahdollistamisesta rajallisista resursseista huolimatta on Hankasalmen kunnan hankkima esiintymislava, jota tapahtumanjärjestäjät saavat lainata maksutta. Näin avustukset eivät kulu käytännön kulujen kattamiseen, vaan ne voidaan keskittää itse sisältöjen ja toiminnan tuottamiseen.
Tämän päivän ratkaisut punnitaan tulevina vuosina
Muutosten vaikutukset tulevat näkymään lähivuosina. Samalla avautuu mahdollisuus tarkastella olemassa olevia rakenteita ja rakentaa uutta toimintaympäristöä. Kunnat voivat tuellaan mahdollistaa siirtymävaiheen ja nähdä jatkuvuuden hedelmät edelleen monipuolisessa vapaa-ajan tarjonnassaan.
Taide- ja kulttuuriviraston yksikönpäällikkö Susanna Mäki-Oversteyns muistuttikin puheenvuorossaan, että kulttuuri tekee kunnasta yhteisön, auttaa ehkäisemään polarisaatiota ja on kunnalle muutakin kuin kuluerä tai toimiala muiden joukossa.
Lukuvinkki:
Jenni Jauhiaisen opinnäytetyö Keski-Suomen kuntien kulttuuritoimien ja järjestöjen paikallisen yhteistyön muodot tarkastelee alueen nykytilaa ja kokoaa työkaluja toiminnan kehittämiseen. Työn tilaajana toimi Keski-Suomen liitto.
Artikkelikuva: Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen esitteli älykästä sopeutumista ja kulttuurin roolia kuntataloudessa.