Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi XXX 7.5.2026: Suuntana liikunnallisempi tulevaisuus
– Teemme joka päivä valinnan liikkumisestamme, muistutti Keski-Suomen 30. tulevaisuusfoorumin avannut Elinvoimakeskuksen osastopäällikkö Tiia Rantanen. Päivän aikana kysyttiin, miten Keski-Suomessa voidaan rakentaa vuoteen 2040 mennessä arkea, työelämää ja palveluja, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan nykyistä enemmän.
Keskusteluissa korostui, että liikunnallisempi tulevaisuus ei synny vain lisäämällä harrastusmahdollisuuksia. Ratkaisevaa on, miten liike saadaan osaksi tavallisia päiviä.
Liikkumisen nykytilaa avannut professori Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta totesi, että valtaosa väestöstä liikkuu liian vähän. Liikkuminen on useimmiten omaehtoista lenkkeilyä ja ulkoilua, mutta yhteiskunnan huomio on painottunut vahvasti organisoidun harrastusliikunnan tukemiseen.
Kokko nosti esiin arkiliikkumisen merkityksen. Aikuisilla riittävä määrä liikettä voi kertyä harrastamisen, arkiliikkumisen tai näiden yhdistelmän kautta. Lasten ja nuorten kohdalla liikkuminen rakentuu monen ympäristön yhteisvaikutuksesta: kodin, koulun, harrastusten, kavereiden ja lähiympäristön kautta.
Ennakointi auttaa hahmottamaan muutosta
Futuristi Elina Hiltunen johdatti osallistujat tulevaisuuden muutosten äärelle. Hänen viestinsä oli selkeä: jos ennakointiin ei ole paljon aikaa, kannattaa aloittaa megatrendeistä.
Hiltunen kuvasi tulevaisuuden ennakointia kaavana, jossa ensin tarkastellaan faktoja: mitä tapahtuu nyt ja mitä on tapahtunut historiassa. Sen jälkeen tehdään hyppy tulevaisuuteen ja käytetään mielikuvitusta: mitä tästä voisi seurata?
Megatrendeinä Hiltunen nosti esiin muun muassa ilmastonmuutoksen, globalisaation, ekokriisin, kaupungistumisen, eriarvoisuuden kasvun, väestörakenteen muutoksen sekä digitalisaation ja teknologian kehityksen. Hän muistutti myös heikkojen signaalien merkityksestä. Pieneltä näyttävä ilmiö voi kasvaa suureksi muutokseksi. Esimerkiksi Pokémon Go sai aikanaan ihmiset liikkumaan ja ulkoilemaan uudella tavalla.
Liikunnan näkökulmasta ennakointi haastaa pohtimaan, millaisissa ympäristöissä ihmiset tulevaisuudessa asuvat, työskentelevät, liikkuvat ja palautuvat.
Pieniä liikunta-annoksia ja rohkeaa priorisointia
Kehitysjohtaja Kaisa Wallinheimo LeWell Oy:stä pohti puheenvuorossaan, voisiko liikuntaa ajatella arjen pieninä annoksina – eräänlaisena liikunnan “tissutteluna”. Ajatus haastaa näkemään liikkumisen muuna kuin erillisenä suorituksena.
Wallinheimo muistutti myös Keski-Suomen vahvuuksista liikuntamaakuntana. Maakunnassa on luontoa, liikuntatieteellistä osaamista, liikuntapaikkoja, yrityksiä ja yhteisöjä, joiden potentiaalia voidaan hyödyntää nykyistä vahvemmin.
Kunnanjohtaja Linda Leinonen Laukaan kunnasta nosti esiin kuntien muuttuvan roolin. Kunta ei ole enää ensisijaisesti liikunnan järjestäjä, vaan sen mahdollistaja. Samalla tarvitaan rohkeutta päättää, mihin panostetaan ja mikä jätetään tekemättä.
Leinosen viesti oli, että liikunnan edistäminen vaatii priorisointia. Jos kaikille luvataan kaikkea, suunnitelmista tulee helposti toteutuskelvottomia.
Liikunnallinen elämäntapa osaksi opetusta
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin päällikkö Eino Havas käsitteli puheenvuorossaan liikunnallisen elämäntavan edistämistä lainsäädännön näkökulmasta.
Perusopetuslain muutos tulee voimaan 1.8.2026. Sen mukaan esi- ja perusopetuksen tulee edistää liikunnallista elämäntapaa. Käytännössä opetuksen järjestäjien on päätettävä ja kuvattava, miten liikunnallista elämäntapaa edistetään, seurataan, arvioidaan ja kehitetään.
Katse vuodessa 2040
Paneelikeskustelussa visioitiin Keski-Suomea vuonna 2040. Keskustelussa hahmottui maakunta, jossa ihmiset ja yritykset voivat nykyistä paremmin ja jossa hyvät liikuntapaikat, luonto ja olosuhteet houkuttelevat liikkujia myös maakunnan ulkopuolelta. Talkoohenki tekee paluuta, ja ihmisillä on halu kuulua johonkin ja tehdä yhdessä.
Paneelissa pohdittiin myös työn ja hyvinvoinnin suhdetta. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin edistäminen voi näkyä nykyistä vahvemmin työpaikoilla ja työsopimuksissa. Saunamaakuntaan sopivasti keskustelussa väläytettiin myös, että palautusjuomat on ehkä jo vaihdettu palauttavaan saunaan.
Paneelissa keskustelivat Group HR Manager Marjut Leikas Harvialta, lehtori Ulla Martinmäki Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta, asiakkuuspäällikkö Jari Pylväs Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta ja liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal Jyväskylän kaupungilta.
Pitkäjänteisyys ratkaisee
Yliopistotutkija Antti Laine Jyväskylän yliopistosta korosti, että liikkumisen edistäminen tarvitsee arjen rakenteita, jotka tekevät liikkeestä helppoa ja luontevaa. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteisiä ja ennakoitavia rahoitusratkaisuja.
Laine muistutti, että varhaiskasvatus ja koulu ovat keskeisiä liikunnallisen elämäntavan edistäjiä, mutta koti on liikkumisen lähtöpiste.
Maakuntajohtaja Pekka Hokkanen kiitti päätössanoissaan tilaisuuden järjestänyttä Keski-Suomen tulevaisuusryhmää ajankohtaisesta ja varsin monipuolisesta päivästä sekä toivotti tervetulleeksi seuraavaan Keski-Suomen tulevaisuusfoorumiin. Se järjestetään 11.11.2026 teemalla Murrokset muokkaavat tulevaisuutta – olemmeko valmiita? Ajankohta kannattaakin varata kalenterista jo nyt.
Tulevaisuusfoorumin verkkosivut