Millä keinoilla vauhditamme Keski-Suomen kiertotaloutta? Mitä tarvitsemme, jotta Keski-Suomen kiertotalous ottaa seuraavan harppauksen? Koska kiertotalous on käsitteenä laaja, kysymyksiin voi etsiä vastauksia eri näkökulmista ja eri tasoilta.
Yhteisen ymmärryksen luomiseksi onkin tärkeää määritellä, mistä puhumme, kun puhumme kiertotaloudesta. Asiaa voi lähestyä vaikkapa kiertotalouden määritelmien kautta. Euroopan parlamentin mukaan kiertotalous on tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Tai voimme lähestyä asiaa miettimällä, millaiset teot ja toiminnat ovat osa kiertotaloutta. Molempia lähestymistapoja tarvitaan, jotta pääsemme kiinni konkretiaan mutta pystymme hahmottamaan kiertotaloutta myös systeemisellä tasolla.
Yhteistä suuntaa kiertotalouden kehittämiseen
Kiertokylät Keski-Suomessa -hankkeessa on kevään aikana laadittu maakunnan askelmerkkejä kiertotalouteen. Askelmerkkien pohjamateriaalina on hyödynnetty hankkeen aikana käytyjä keskusteluja, työpajojen tuotoksia ja helmikuussa 2026 järjestetyn Askelmerkit kiertotalouteen -työpajan materiaaleja. Askelmerkkien avulla on tarkoitus hahmottaa sitä, mihin meidän erityisesti tulisi maakunnassa keskittyä ja minkä ympärille rakentaa yhteistyötä.
Hankkeessa loimme viisi askelmerkkiä: Kiertotalouden hyödyt esiin, kiertotalous hankinnoissa, materiaalikiertojen tehostaminen, kiertotalouden alueellinen koordinaatio ja kiertotalous strategioissa. Kiertotalouden hyötyjen askelmerkkiin sisältyy muun muassa tarve löytää keinoja, joilla pysytään osoittamaan kiertotalouden taloudelliset hyödyt ja hyödyt turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Kiertotalouden alueellinen koordinaatio taas lisäisi mahdollisuuksia hyödyntää sivuvirtoja ja rakentaa uusia yhteistyön muotoja. Askelmerkeistä kuullaan ja keskustellaan lisää Kiertokylät Keski-Suomessa -hankkeen päätöstapahtumassa 19.5. Vuonteen Helmessä Vihtavuoressa.
Jotta kiertotaloustoimet laajenevat alueellamme, on panostettava myös siihen, miten kiertotaloudesta puhutaan. Palataan siis takaisin pohdintaan siitä, onko meillä yhteinen ymmärrys kiertotaloudesta. Joskus harhaannumme puhumaan kiertotaloudesta ja sen mahdollisuuksista abstraktilla tasolla. Kuitenkin esimerkiksi päätöksenteon kannalta on tärkeää, että tunnistamme kiertotalouden mahdollisuudet, reunaehdot ja hyödyt täsmällisesti. Täsmällisemmän kiertotalouspuheen sparraukseksi voidaankin ottaa oppia siitä, miten lapset tai nuoret tulkitsevat kiertotalouspuhetta. Iloksemme saimme Askelmerkit kiertotalouteen -tilaisuuteen mukaan yläkoululaisia TET-harjoittelijoita ja saimme kuulla, miltä työpajan anti nuoren silmiin ja korviin vaikutti.
Kiertotalous TET:iläisen silmin
”Tiedätkö mikä on kiertotalous? Oletko koskaan miettinyt mitä se tarkoittaa? Olin TET:issä Keski-Suomen liitolla ja kävin Askelmerkit kiertotalouteen -tapahtumassa. Seiskaluokkalaisen korvilla siellä tuli outoja tuntemattomia sanoja ja oli aika vaikea tajuta välillä mistä puhuttiin. Kuitenkin nyt alan kertomaan kiertotaloudesta.
Kiertotalous on kulutusmalli, jossa pyritään käyttämään tuotteita ja materiaaleja mahdollisimman pitkään uudelleen käyttämällä. Näin kertoo Kiertotalous-Suomi eli Kisu. Monet ajattelevat, että kiertotalous olisi vain kierrättämistä. Ei se ole. Kiertotaloudessa mietitään esimerkiksi rakentamista, rahoitusta, talousasioita, hankintoja ja paljon muutakin.
Kiertotaloudessa voidaan myös tukea yrityksiä merkittävillä tavoilla erilaisissa asioissa. Esimerkiksi raaka-aineita ei tarvitse enää yhtä paljon kuin ennen ja vähentää jätteenkäsittelykuluja, kun jätettä ei tule enää yhtä paljon. Jotkin yritykset eivät halua tehdä mitään kiertotalouden hyväksi ja markkinoivat vain itseään ja tekevät vain sen, mikä on pakko tehdä, kuulin tämän siellä tapahtumassa.
Mutta on myös niitä yrityksiä, jotka haluavat edistää kiertotaloutta ja markkinoivat kiertotaloutta, eivät vain itseään. Heillä on vientihalukkuutta. Eivätkä he halua, että ilmastonmuutos etenee tai että metsiä kaadetaan jatkuvasti. Kiertotaloutta voidaan toteuttaa yrityksissä myös niin, että tavaroita vuokrataan joksikin aikaa eikä osteta, jolloin vältetään uusien tuotteiden ostaminen myytäväksi.
Mielestäni kiertotalous on tärkeää, koska haluan, että metsiä ei kaadettaisi niin tiuhaan tahtiin, ja haluan myös, että ilmastonmuutos ei etenisi niin paljon, että emme saisi enää lumisia talvia.
Kiertotaloustekoja on ajoitettu Keski-Suomessa nyt 2026–2030 vuosien välille, toivottavasti mahdollisimman moni yritys lähtee kiertotalouteen mukaan.
TET-päivästäni jäi mieleen uusia tietoja ja sanoja ja aloin ymmärtämään tämän asian tärkeyttä.
TET-harjoittelija Ronja Bayr”
Askelmerkkejä ja käytännön esimerkkejä
Kiertokylät Keski-Suomessa -hankkeen päätöstapahtumassa 19.5. on askelmerkkien esittelyn ja keskustelun lisäksi luvassa mm. konkreettisia kiertotalousesimerkkejä kunnista ja yrityksistä, keskustelua askelmerkeistä ja niiden toteutuksesta tulevina vuosina sekä kuullaan kolme keynote-puheenvuoroa. Keynote-puheenvuoroissa Sitran kiertotalousohjelman ohjelmajohtaja Kari Herlevi avaa strategista ja kansainvälistä näkökulmaa isossa kuvassa, Aistin Hanna Liimatainen kertoo, kuinka elinkaarihallinnan ratkaisuista rakennetaan kaupallisesti toimivaa liiketoimintaa ja Spolian Mikko Piitulaisella on konkreettinen esimerkki, miten rakennusosapankilla edistetään materiaalin kiertoa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ovat Kohti kiertokyliä -tapahtuman verkkosivulla.
Kiertokylät Keski-Suomessa -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen liitto.