Teknologiainvestoinneilta odotetaan paikallista hyötyä

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumissa korostettiin, että uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii osaamisen kaupallistamista, aktiivista kehittämistä ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Sitä kautta saadaan maakuntaan liiketoimintaa, työtä ja hyvinvointia.

Keski-Suomen tulevaisuusryhmän järjestämä, järjestyksessään jo 31. tulevaisuusfoorumi pidettiin 11. marraskuuta 2026 Gradian Kukkulan kampuksella Jyväskylässä. Teemana oli Murrokset tulevaisuuden vahvuudeksi.

Tilaisuuden avannut Keski-Suomen elinvoimakeskuksen osastopäällikkö Caius Forsberg nosti tervetulosanoissaan esiin ennakoinnin ja tulevaisuustyön suuren merkityksen alueen elinvoimalle. Päivän puheenvuoroissa tarkasteltiin tekoälyn, teollisuuden uudistumisen, energiamurroksen ja kvanttiteknologian mahdollisuuksia.

Osaamisesta tuotteita ja työtä

Tekoälyn aikakaudella inhimillisen älykkyyden merkitys kasvaa entisestään, totesi Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen apulaisprofessori Sami Äyrämö puheenvuorossaan. Kun rutiinit automatisoituvat, on huolehdittava oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisestä. Tekoäly voi helpottaa esimerkiksi terveydenhuollon kirjaamista ja tukea ammattilaisten päätöksentekoa.

Äyrämö kannusti olemaan tekoälykehityksessä kuskin paikalla: tekoälyn hyödyntämisen rinnalla tarvitaan ymmärrystä mallien toiminnasta, luotettavuudesta ja vinoumista. Uhkakuvien sijaan kannattaa etsiä mahdollisuuksia.

– Tulevaisuuden menestyjät ymmärtävät, mutta myös kehittävät tekoälyä.

Teknologiateollisuus ry:n johtaja Erkki Ahola kuvasi teknologiaa talouden kiihdyttimeksi, joka parantaa tuottavuutta, luo kilpailuetua ja uudistaa työtä. Vahva osaaminen ja tutkimus on saatava nykyistä tehokkaammin kaupallisiksi ratkaisuiksi. Siihen tarvitaan sujuvampi ja kannustavampi väylä tutkimuksesta markkinoille, sekä lisää kunnianhimoa ja kasvunhalua

Alueellisena esimerkkinä Ahola esitteli Jyväskylän mallin ehdotuksia osaamisen muuttamisesta innovaatioiksi, tuotannoksi ja työksi.

Datakeskuksista ja energiainvestoinneista paikallista elinvoimaa

Datakeskusten ja energiainvestointien yhteyksiä pohtivat Karstulan kunnanjohtaja Eino Nissinen ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Kari Mäki. Keskustelussa korostui, että datakeskuksilta voidaan edellyttää paikallista lisäarvoa: uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, palveluja ja innovaatioita. Investointien ympärille syntyvät tarpeet on tunnistettava, jotta alueen yritykset ja osaajat pääsevät hyödyntämään niitä.

Myös hukkalämmön käyttö ja huoltovarmuus nousivat esiin. Datakeskusten nähtiin vahvistavan pienten kuntien omavaraisuutta. Niiden hukkalämmöllä voidaan lämmittää lähialueen rakennuksia ja keskusten ympärille syntyviä energiaratkaisuja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi laajojen sähkökatkojen aikana.

Mäki nosti energiamurrosta käsittelevässä puheenvuorossaan paikalliset ratkaisut kasvavaksi mahdollisuudeksi. Tuotantoa, kulutusta ja varastointia voidaan sovittaa yhteen esimerkiksi mikroverkoissa. Suomen vahva sähköverkko antaa hyvän lähtökohdan, mutta sähkön vuosittainen riittävyys, hetkellinen tuotantoteho ja verkon siirtokapasiteetti ovat eri kysymyksiä. Joustavuuden, ohjattavuuden ja paikallisen varautumisen arvo tulee kasvamaan.

Reduciner Oy:n teknologiajohtaja Eemeli Tsupari tarkasteli fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaamista paikallisesti tuotetuilla uusiutuvilla ratkaisuilla. Sähköistymisen rinnalle tarvitaan energian varastointia ja polttoaineita vaikeasti sähköistettäviin käyttökohteisiin. Tsupari esitteli myös yhtiön kehittämää teknologiaa, jolla hiilidioksidista ja biohiilestä tuotetaan sähkön avulla synteesikaasua sähköpolttoaineiden raaka-aineeksi.

Tulevaisuustieto käyttöön jo nyt

Kvanttiteknologia voi olla vielä suurelle yleisölle oudompi teema. Alan kehitystä kannattaa seurata ja osaamista rakentaa jo nyt, totesi Jyväskylän yliopiston projektitutkija Ronja Heikkinen. Hän avasi kvanttiteknologian mahdollisuuksia ja nykyisiä rajoitteita. Sovelluksia voi syntyä esimerkiksi lääkeaineiden ja materiaalien simulointiin sekä sähköverkkojen ja liikenteen optimointiin. Mahdollisuudet ulottuvat useille toimialoille, mutta hyötyjen toteutuminen edellyttää tutkimusta ja kehitystä, ja siihen liittyy epävarmuutta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun vanhempi asiantuntija Pekka Ouli ja Gradian kehittämisasiantuntija Merja Salminen näyttivät, miten radikaaleja teknologioita kokoavaa RTI 2026 -raporttia voi hyödyntää tekoälytyökalulla. Keski-Suomeen sovitetut esimerkit käsittelivät kasvualoja, datakeskusten ja energian yhteyksiä sekä työn ja osaamistarpeiden muutoksia. Työkalu helpottaa laajan aineiston tarkastelua, mutta käyttäjän vastuulla on erottaa raportin havainnot tekoälyn tuottamista päätelmistä.

Kaikki mukaan tulevaisuustyöhön

Päivän keskusteluja yhdisti kumppanuuksien merkitys: tarvitsemme ihmisiä ja organisaatioita, joiden kanssa tehdä, jakaa ja oppia luottamuksen ilmapiirissä.

Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho kiitti päätössanoissaan puhujia ajatuksia herättävistä puheenvuoroista. Hän korosti rohkeutta ja uskoa tulevaan, yhteistyötä sekä kaikkien saamista mukaan eri puolilta maakuntaa.

Peräaho kutsui kaikki myös seuraavaan tulevaisuusfoorumiin 13.5.2027. Sen teemana on Yhteinen kulttuuri, yhteinen identiteetti? Keskisuomalaisuus vuonna 2050.

Tilaisuuden esitysaineistot ovat luettavissa tulevaisuusfoorumin verkkosivuilla.