Turvallisuus rakentuu samoista asioista kuin kasvu
Keski-Suomen yhteiset tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan jakautuvat viiteen teemaan: kestävä kasvu alueella, julkinen rahoitus tasapainoon, turvallisuus ja huoltovarmuus, saavutettava Keski-Suomi sekä osaaminen, koulutus ja sivistys.
Hallitusohjelmatavoitteidemme takana ovat hyvin tavalliset, meidän kaikkien arjessa läsnä olevat asiat. Saako yritys investoinnilleen sähköä? Löytyykö työntekijälle osaamista vastaava työ ja yritykselle tekijä? Pääseekö nuori opiskelemaan, kulkeeko tavara ajallaan ja saako ihminen tarvitsemansa palvelun myös silloin, kun kotiosoite ei ole kasvukeskuksessa?
Keski-Suomen hallitusohjelmatavoitteiden otsikko, Missä kestävyys kohtaa turvan, kuvaa, kuinka kasvu ja turvallisuus rakentuvat pitkälti samoista aineksista. Molemmat nojaavat osaamiseen, toimiviin yhteyksiin, ennakoitavaan julkiseen talouteen ja kykyyn uudistua.
Keski-Suomessa tämän näkee hyvin. Puhtaan energian saatavuus ja sähköverkon kapasiteetti ratkaisevat, millaisia teollisia investointeja tänne voi syntyä. Kyberturvallisuuden, puolustuksen ja kaksikäyttöteknologian osaaminen taas palvelee samaan aikaan yritystoimintaa ja koko Suomen turvallisuutta. Koulutus ja tutkimus tuottavat osaajia työelämään, mutta levottomassa ajassa niillä on toinenkin tehtävä: ne vahvistavat kykyämme ymmärtää maailmaa, arvioida tietoa ja pitää yhteiskuntaa koossa.
Olemme kartalla keskellä Suomea, mutta keskellä oleminen ei itsessään tee maakunnastamme saavutettavaa. Vaajakosken nelostie, Jyväskylä–Tampere-rata, poikittaiset yhteydet ja lentoliikenne ovat siksi meille enemmän kuin pelkkiä liikennekysymyksiä. Ne vaikuttavat yritysten arkeen, huoltovarmuuteen ja siihen, kuinka luontevasti Keski-Suomi kytkeytyy muuhun maahan ja maailmaan.
Ongelmat julkisen rahoituksen jakoperusteissa heijastuvat suoraan arkeemme. Jos kuntien tai hyvinvointialueiden rahoitus ei vastaa niiden tehtäviä ja todellista palvelutarvetta, seuraukset näkyvät muun muassa kouluissa, terveyspalveluissa ja pelastustoimessa. Rahoitusmallia ei tulekaan käyttää yksinomaan laskentakaavana, sillä se määrittää vahvasti sitä, kuinka yhdenvertaisena pidämme eri puolilla Suomea asumista.
Hallitusohjelmaa ei kannata rakentaa maakuntien toivelistojen summaksi. Olennaisempaa on tunnistaa, missä alueiden omat vahvuudet ratkaisevat koko Suomen ongelmia. Siinä Keski-Suomella on paljon annettavaa. Meidän tehtävämme on tuoda vaikutukset esiin riittävän selvästi. Tavoitteiden arvo mitataan lopulta siinä, millaiseksi ihmisten arki muuttuu, kun ne toteutuvat.
Maakuntajohtaja Pekka Hokkasen ajatuksia julkaistaan noin joka toinen kuukausi Keskisuomalainen-lehden Vierailija-palstalla ja Keski-Suomen liiton Maakuntajohtajan maisemia -blogissa. Tämä 19.8.2026 julkaistu kolumni on sarjan 23. kirjoitus.