Keski-Suomen voima syntyy yhteistyöstä
Keski-Suomen kuntien, hyvinvointialueen ja maakunnan liiton yhteinen kuntakokous kokosi maakunnan päättäjät ja ylimmät viranhaltijat isojen kysymysten äärelle. Kokouksen viesti oli selvä: tarvitsemme lisää tiivistä, toisiamme arvostavaa ja luottamusta vahvistavaa yhteistyötä ja vuoropuhelua.
Sietämättömän pitkään jatkunut talouden alavireisyys sekä julkisen talouden moninaiset ongelmat haastavat maakuntaa. Työttömyyden tunnusluvut ovat ennätyskorkealla. Keski-Suomen elinvoimaisuus ja keskisuomalaisten hyvinvointi tulee olla nyt kaikkien toimijoiden ykkösprioriteetti.
Haastavassa tilanteessa syntyy myös jännitteitä. On luonnollista, että näkemykset eroavat. Mutta riitelevätkö asiat – vai ihmiset? Nyt jos koskaan tarvitsemme ratkaisukeskeistä ja rakentavaa vuoropuhelua ja lujaa yhteistyötä maakunnan hyväksi.
Yhteisten toimiemme tulee olla koko maakunnan huomioivia ja maakunnan yhtenäisyyttä lujittavia. Jokaisen Keski-Suomen 22 kunnan tulee saada äänensä kuuluviin. Keski-Suomen yhtenäisyyden ja maakunnallisen itsellisyyden tavoite on arvokas ja kiistaton.
Keski-Suomi on väkimäärältään maan viidenneksi suurin maakunta. Mitä enemmän ja mitä useammissa hallinnon järjestelyissä olemme yhtenevä alue, sitä vahvempia olemme.
On ensiarvoisen tärkeää, että Keski-Suomi on oma vaalipiiri, ja että sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen että Keski-Suomen elinvoimakeskuksen toiminta-alue on maakunnan kokoinen.
Esimerkiksi hyvinvointialueen arviointimenettelyn yhteydessä väläytellyt aluejakoselvitykset ovat vakava viesti. Olemme vuosikymmenten saatossa joutuneet kohtaamaan epäloogisia ja keskenään ristiriitaisia valtionhallinnon aluejakoja ja karttaharjoituksia. Nämä ovat korostaneet maakunnallisen yhtenäisyyden ja yhteistyörakenteiden välttämättömyyttä.
Keski-Suomessa on vahva yhdessä tekemisen ja yhteistyön traditio, sen varaan on hyvä rakentaa. Erityinen vahvuutemme on maakunnan keskeisten strategioiden samansisältöisyys. Yhteinen tulevaisuustyö ja tilannekuva tuottaa tekemisen tavoitteet, joihin toimijoiden on helppo sitoutua.
Maakunnan asiaa ja etua tulee ajaa yhdessä, yhteisin askelmerkein ja viestein.
Varmin ja helpoin tapa epäonnistua edunvalvonnassa on välittää maakunnasta keskenään ristiriitaisia vaikuttamisviestejä, tai tuottamalla mielikuvaa keskenään riitelevistä keskisuomalaisista.
Tunnistan tässä hetkessä luontevan tilauksen laatia maakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joissa tartumme muun muassa niin hyvinvointialueen kuin kuntien rahoitusongelmiin. Yhdessä olemme vahvempia.
Maakuntajohtaja Pekka Hokkasen ajatuksia julkaistaan noin joka toinen kuukausi Keskisuomalainen-lehden Vierailija-palstalla ja Keski-Suomen liiton Maakuntajohtajan maisemia -blogissa. Tämä 26.2.2026 julkaistu kolumni on sarjan kahdeskymmenes.