Maakunnallinen nuorisovaltuusto osallisuuden vahvistimena
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston toimintaa osana Keski-Suomen osallisuuden rakenteita. Tarkastelun pohjana on maakunnallisen nuorisovaltuuston puitesopimus sekä nuorisovaltuuston ja maakuntahallituksen tapaaminen maakuntahallituksen kokouksessa 21.11.2025.
Keski-Suomessa halutaan turvata nuorille mielekäs elämä, merkityksellisiä kohtaamisia ja osallisuutta. Siksi Keski-Suomen maakuntastrategiaa päivitettäessä on kiinnitetty erityistä huomiota nuoriin. Osallisuuden edellytyksenä on nuorten näkökulmien aito kuunteleminen. Keski-Suomen nuorisovaltuustolla on tässä tärkeä rooli, sillä se tuo nuorten äänen kuuluviin maakunnallisessa päätöksenteossa. Nuorisovaltuustoa onkin kuultu myös strategian päivitystyössä.
Keski-Suomen nuorisovaltuusto
Keski-Suomen nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ryhmä, jossa jokaisella Keski-Suomen kunnalla on paikka jäsenelle ja varajäsenelle. Lisäksi valtuustossa on kuusi avointa paikkaa nuorille eri puolilta maakuntaa. Valtuuston tehtävänä on tuoda nuorten mielipiteet esiin ja vaikuttaa maakunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoon. Nuorisovaltuusto voi myös antaa lausuntoja maakuntavaltuuston ja hyvinvointialueen toimielimien edotuksiin ja päätöksiin sekä tehdä itse aloitteita.
Aluehallitus nimitti kuntien ehdotusten perusteella Keski-Suomen nuorisovaltuuston kuntakohtaiset jäsenet kokouksessaan 30.9.2025. Keski-Suomen kunnista vain Kinnulasta, Luhangasta ja Multialta ei tullut esityksiä nuorisovaltuuston jäseniksi. Nykyinen nuorisovaltuusto aloitti vuoden mittaisen toimintakautensa lokakuun alussa. Nuorisovaltuuston kokouksessa 4.10. valittiin valtuuston puheenjohtajaksi Jakob Wallenberg Laukaasta ja varapuheenjohtajaksi Kamilla Leppänen Karstulasta. Nuorisovaltuuston kuusi avointa paikkaa täytetään joulukuussa hakemusten perusteella.
Nuorisovaltuuston rooli maakunnallisena vaikuttajana
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 21.11.2025 maakunnallisen nuorisovaltuuston puitesopimuksen turvaten näin nuorisovaltuuston aseman maakunnallisena vaikuttamisväylänä 2029 asti, jolloin sopimusta arvioidaan uudelleen. Puitesopimuksen mukaisesti nuorisovaltuusto toimii sekä hyvinvointialueen lakisääteisenä vaikuttamistoimielimenä että Keski-Suomen liiton osallisuusrakenteena. Toimintaa ohjaa ja tukee Nuorten Suomi ry sopimuksen mukaisesti. Keski-Suomen liitto ja hyvinvointialue resursoivat nuorisovaltuuston ohjaukseen 8000 euroa vuodessa. Kokouspalkkioista ja matkakorvauksista vastaa hyvinvointialue.
Maakuntahallitus vahvisti kokouksessaan nuorisovaltuuston toimintaedellytyksiä myös muilla päätöksillä. Puitesopimuksen ohella hyväksyttiin nuorisovaltuuston päivitetty toimintasääntö, ja maakuntahallitus nimesi omat edustajansa nuorisovaltuustoon kaudelle 2026–2029: varsinaiseksi jäseneksi valittiin Leena Kautto-Koukka ja varaedustajaksi Otteliina Rantanen. Nuorisovaltuuston työtä tukevat jatkossa lisäksi vuosittain tarkistettava toimintaohje sekä syksyllä julkaistu Keski-Suomen nuorisotyön tietopaketti. Keväällä järjestettävä Keski-Suomen Nuorisofoorumi kokoaa yhteen vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria, asiantuntijoita ja alueen päättäjiä tarjoten mahdollisuuden yhteiselle keskustelulle ja nuorten kuulemiselle monenlaisissa kysymyksissä.
Hyvinvointialueelle nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän osallistaminen päätöksentekoon on lakisääteistä. Nuorisovaltuustossa ollaan kuitenkin kiinnostuneita vaikuttamaan sote-asioiden lisäksi myös muuhun maakunnan päätöksentekoon ilmastokysymyksistä liikenteeseen. Keski-Suomen liitto puolestaan haluaa ottaa nuoret osaltaan mukaan maakunnalliseen vaikuttamistyöhön. Nuorisovaltuuston hyödyntäminen onkin havaittu sekä hyväksi käytännöksi että rikastuttavaksi mahdollisuudeksi.
– On ollut merkityksellistä ja inspiroivaa päästä kuulemaan nuorten ajatuksia, kokemuksia ja toiveita. Yhteistyömme auttaa meitä huomioimaan nuorten asioita paremmin, totesi maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.
Nuorten ja nuorisotyön kuulumisia Keski-Suomesta
Maakuntahallituksen kokouksessa 21.11. kuultiin myös nuorisovaltuuston jäseniä ja nuorisotyön asiantuntijoita. Nuoret nostivat esiin monia arjen sujumista ja mielekkyyttä koskevia toiveita: harrastusmahdollisuuksien tukeminen, kulkuyhteyksien parantaminen erityisesti ilta-aikaan sekä viihtyvyyteen panostaminen tukemalla yhteisöllisyyttä ja turvaamalla nuorille omia tiloja. Erityisesti pienten kuntien haasteet edellisissä herättävät huolta ja korostavat paikallistason toiminnan tukemisen tarvetta.
– Jos näihin ei panosteta, se voi näkyä ilkivaltana, kun nuorilla ei ole tekemistä, varoitti nuorisovaltuuston puheenjohtaja Wallenberg.
Nuorisovaltuustosta toivottiin myös nuorten aitoa osallistamista niin, että kuuleminen muuttuu myös teoiksi.
Nuorisovaltuuston toiminta on saanut kiitosta hyvästä ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä. Nuoret kokevat, että toiminnassa pääsee oikeasti vaikuttamaan ja että kaikkien mielipiteitä kuunnellaan vähättelemättä.
– Meillä on hyvä meininki, kokoukset eivät ole poliittista vääntämistä, vaan asioita saadaan päätökseen hyvällä meiningillä, Wallenberg kuvasi.
Keskusteluissa korostui myös kunnallisen nuorisotyön tärkeys. Jyväskylän kaupungin nuorisotyön aluekoordinaattori Pauliina Lahtinen kertoi nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistajina sekä kunnan lakisääteisinä tehtävinä. Lain tukemia lähtökohtia työlle ovat muun muassa osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja terveet elämäntavat. Nuorisotyön merkitys kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden sekä kiusaamisen ehkäisyn tukena oppilaitosympäristöissä on kasvanut viime vuosina.
Nuorisotyön tärkeydestä huolimatta palveluissa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi nuorisotilatyö tarjoaa nuorille matalan kynnyksen toimintaa ja kohtaamispaikkoja, mutta monissa kunnissa nuorisotyöntekijän puute rajoittaa aukioloaikoja. Keski-Suomessa yhdeksässä 22 kunnasta ei ole kokoaikaista nuorisotyöntekijää (etsivää nuorisotyötä lukuun ottamatta), ja henkilöstöresurssit vaihtelevat suuresti. Valtionosuudet nuorisotyöhön ovat vähäisiä, joten palkka- ja toimintakulut katetaan lähes kokonaan kuntien omalla rahoituksella. Työpajatoimintaa löytyy suuremmista kunnista, mutta pienemmistä se puuttuu kokonaan. Silti nuorisotyön merkitys nuorten elämässä on kiistaton, kuten eräs nuorisovaltuuston jäsen kuvasi kokouksessa:
– Kunnan nuorisotyöaikuinen on ollut elämässäni tosi tärkeä.
Nuorisotyö on hieno esimerkki siitä, miten pienilläkin resursseilla voidaan tehdä suuria asioita nuorten hyväksi. Rakenteiden vahvistaminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus saada tukea.
Nuorten vaikuttamisväylillä on väliä
Nuorten osallisuus ei saa olla vain muodollisuus. Aito osallisuus lisää hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja tuo päätöksentekoon näkökulmia, jotka muuten jäisivät huomiotta. Maakuntajohtaja Hokkasen mukaan samat nuorten huolet ovat olleet pinnalla monta vuotta ja siksi päätöksentekijöillä on peiliin katsomisen paikka. Myönteistä on, että nuorisovaltuuston nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuutensa hyviksi ja itsensä kuulluiksi, mutta työ jatkuu edelleen. Keski-Suomen nuorisovaltuusto on esimerkki siitä, miten nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta voidaan tukea käytännön tasolla. Nuorten ääni kuuluu Keski-Suomessa – ja sen volyymi kasvaa.
Elli Kalmari
Kirjoittaja on sosiologian opiskelija, joka teki opintoihin kuuluvan työharjoittelunsa Keski-Suomen liitossa.