EU:n aluekehitysrahoituksessa ei saa unohtaa Keski-Suomea
Euroopan komission ehdotus seuraavasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034 lupaa niukempia aikoja Suomen aluekehitykselle. Aluekehitysrahoituksen vähenemisellä on hyvin konkreettisia seurauksia: vähemmän tukea yritysten kasvuun, työllisyyteen sekä tutkimukseen ja innovaatioihin – ja siten vähemmän mahdollisuuksia kasvuun ja kilpailukykyyn.
Keski-Suomi on hyödyntänyt EU:n aluekehitysrahoitusta tehokkaasti: sen avulla on edistetty bio- ja kiertotaloutta, digitalisaatiota, puhdasta siirtymää ja pk-yritysten tuottavuutta. Rahoitus on vahvistanut koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä sekä synnyttänyt uusia innovaatioita. Esimerkiksi Keski-Suomen vahvojen biotalouden ja kyberturvallisuuden ekosysteemien taustalla on aluekehittämisrahoitus. Ilman näitä panostuksia moni hanke – ja mahdollinen vientimenestys – olisi jäänyt idean tasolle.
Jatkossa väheneviä varoja tulee käyttää entistä viisaammin. EU-rahoituksen on tunnistettava alueiden vahvuudet ja kohdistuttava hankkeisiin, jotka aidosti lisäävät kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sääntelyn sijaan jäsenmaille tulisi antaa enemmän vapautta päättää, mitä tavoitteita ne toteuttavat omissa suunnitelmissaan. On myös huomionarvoista, että mitään kansallista korvaavaa rahoituslähdettä EU:n aluekehitysrahoitukselle ei ole käytössä.
Samalla on syytä varoa, ettei aluekehitysrahoituksesta tule kriisirahastoa. Näillä varoilla on tarkoitus rakentaa pitkän aikavälin uudistumista ja kestävyyttä, ei sammuttaa äkillisiä tulipaloja. Jos rahat ohjataan lyhytjänteisiin kriisitoimiin, alueiden uudistumiskyky kärsii.
EU:n kilpailukykyrahasto puolestaan kasvaa, ja sen kautta suuryritykset ja yliopistot voivat saada entistä enemmän rahoitusta. Se on hyvä uutinen myös Keski-Suomelle, mutta tämä rahasto ei sellaisenaan korvaa aluekehitysrahoitusta. Monille pk-yrityksille kilpailukykyrahasto on liian vaikeasti saavutettava. On viisautta ajatella tässä kohtaa ”sekä että”: tarvitsemme molempia rahoituksia. Aluekehitysvaroin myös vahvistamme kyvykkyyttämme hakea menestyksellisesti kilpailtuja rahoituksia.
Komission ehdottama uusi kansallinen rahoitusmalli uhkaa keskittää päätöksentekoa ja heikentää maakuntien roolia. Maakuntien liitot tuntevat parhaiten oman maakuntansa vahvuudet ja kehittämistarpeet, ja siksi alueet tulee olla vahvasti edustettuna kansallisen suunnitelman laadinnassa ja toimeenpanossa.
Tulokset syntyvät paikallisesti, siksi kaiken perusta on aluelähtöisyys.
Maakuntajohtaja Pekka Hokkasen ajatuksia julkaistaan noin joka toinen kuukausi Keskisuomalainen-lehden Vierailija-palstalla ja Keski-Suomen liiton Maakuntajohtajan maisemia -blogissa. Tämä 30.10.2025 julkaistu kolumni on sarjan kahdeksastoista.