Keskellä pidetään koko Suomi liikkeessä
Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet ovat Keski-Suomen elinvoimaisuuden ja menestyksen perusta. Ihmisten ja tavaroiden sujuva liikkuminen on kokonaisuus. Se edellyttää eri liikkumismuotojen edistämistä toisiaan täydentävällä tavalla, sekä eri tasoisten liikenneyhteyksien tasapainoista kehittämistä ja ylläpitoa. Maantie-, raide- ja lentoyhteydet muodostavat verkon, jossa jokaisella kulkumuodolla on oma merkittävä, ja osin erilainen, roolinsa.
Keski-Suomelle on välttämätöntä, että maakuntamme pääväylät ja valtakunnallisesti tärkeimmät liikenteen solmukohdat kuten Vaajakosken kohta toimivat, mutta myös alempi tieverkko on metsäteollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetusten edellyttämällä tasolla. Raideyhteyksien osalta Jyväskylä–Tampere yhteysvälin lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on syytä tarkastella oikorataa. Lentoliikenteellä on tärkeä rooli kansainvälisen saavutettavuuden osalta.
Olemme lähes kaikkien toimialojen kuljetussuoritteissa kolmen suurimman maakunnan joukossa. Ympäri maakuntaa on useita tuotanto- ja teollisuuslaitoksia. Väylillämme näkyvät Etelä- ja Pohjois-Suomen väliset kaupan ja teollisuuden tavaravirrat sekä länsirannikon satamien kuljetusketjut. Sijaintimme keskellä Suomea ei ole vain maantieteellinen etu, vaan logistinen todellisuus.
Tässä ajassa liikenneinfran kehittämistä perustellaan ja suunnitellaan vahvasti huoltovarmuuden tarpeiden kautta. Kokonaan uutena asiana on noussut sotilaallisen liikkuvuuden kysymykset, jotka yhä enemmän ohjaavat muun muassa EU:n liikennehankkeiden rahoitusta.
Saavutettavuus ei kuitenkaan ole vain fyysinen kysymys. Toimintavarmojen ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus on digitaalisen saavutettavuuden edellytys. Maakunnastamme löytyy alueita, joissa on täysin riittämättömät yhteydet kasvavien digitaalisten palveluiden käyttöön. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelut muuttuvat enenevissä määrin sähköiseksi, mutta kansalaisilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Verkkojen epävarma toimivuus on myös turvallisuuskysymys.
Samaan aikaan, kun liikenteen ja saavutettavuuden tarpeet ovat kasvaneet, on valtion kyky kohdentaa rahoitusta niin uusiin hankkeisiin kuin vaikkapa tieverkon korjausvelkaan, ollut jo pitkään riittämätön. Ristiriita resurssien ja tarpeiden välillä luo haasteita liikenteen ja saavutettavuuden edunvalvontaan: taistelu vähenneistä euroista on tiukkaa. Ilman eri liikennemuotojen sujuvaa toimivuutta Keski-Suomi putoaa kelkasta.
Maakuntamme liikennevaikuttamisen vahvuutena on ollut yksituumainen viesti tärkeimmistä tarpeista, faktapohjainen perustelu ja asiallinen edunvalvonnan tyyli. Tästä olemme saaneet kiitoksia ja kehuja – ja se olkoon menestysreseptimme jatkossakin.
Maakuntajohtaja Pekka Hokkasen ajatuksia julkaistaan noin joka toinen kuukausi Keskisuomalainen-lehden Vierailija-palstalla ja Keski-Suomen liiton Maakuntajohtajan maisemia -blogissa. Tämä 2.9.2025 julkaistu kolumni on sarjan seitsemästoista.